Kerrataan lyhyesti:

Kompensointia on Suomessa toteutettu useiden vuosien ajan, mutta vuonna 2019 kompensointi saavutti laajempaa kotimaista huomiota. Kompensoinnin kehittymistä ovat Suomessa hankaloittaneet epäselvä rahankeräyslaki ja tulkinnat, joita tuota lakia valvova viranomainen eli arpajaishallinto on tehnyt kompensoinnin vastikkeellisuudesta. 

Arpajaishallinto on todennut, että se katsoo yleisimmät maailmalla tarjottavat kompensointimallit vastikkeettomaksi rahankeräykseksi. Tulkinnat ovat poikenneet täysin kansainvälisistä käytännöistä ja asiantuntijoiden näkemyksistä.

Keväällä 2020 epäselvä tilanne sai sisäministerin Maria Ohisalon käynnistämään hankkeen rahankeräyslain uudistamiseksi. Nyt lakimuutos etenee. Valtioneuvosto on tehnyt eduskunnalla hallituksen esityksen rahankeräyslain muuttamisesta. 

Mitä rahankeräyslain uudistus muuttaa?

Rahankeräyslain päivitys poistaa epäselvyyden päästökompensaation ja rahankeräyslain suhteesta. Uusi laki rajaa yksiselitteisesti päästökompensaation rahankeräyslain vaikutuspiirin ulkopuolelle. Päästökompensaation tarjoaminen ei siis edellytä rahankeräyslupaa. 

Miten tämä vaikuttaa Compensateen?

Kun epäselvyys rahankeräyksen tulkinnan ympäriltä poistuu, saa Compensate nyt kotimaassa samat edellytykset, jotka sillä on ollut jo ulkomailla. Compensatella toivomme, että nyt pääsemme myös Suomessa pureutumaan paljon rahankeräyslakia kiinnostavampaan keskusteluun: Mikä on kestävää ja vaikuttavaa kompensaatiota? 

Miten tämä vaikuttaa Compensaten asiakkaisiin Suomessa?

Compensate on koko ajan jatkanut toimintaansa Suomessa viranomaisten epäselvistä tulkinnoista huolimatta. Rahankeräyslakiin liittyvässä epäselvyydessä on ollut kyse siitä, tarvitaanko kompensaatioiden tarjontaan Suomessa rahankeräyslupa. Tapauksessa ei ole missään vaiheessa ollut kyse siitä, että esimerkiksi Compensate olisi käyttänyt kompensaatiomaksut jotenkin väärin tai julkisesti kerrotun vastaisesti. Tiliotteet, joista kompensaatiomaksujen käyttö hiilikredittien ostoon löytyy avoimesti Compensaten nettisivuilta :   https://www.compensate.com/about-us#money-flow .

Compensatella on Suomessa kymmeniä yritysasiakkaita ja tuhansia kuluttaja-asiakkaita. Yhteistyö näiden asiakkaiden kanssa jatkuu ennallaan. Compensate valmistelee myös lukuisten uusien kotimaisten asiakkuuksien julkistamista heti kun laki astuu voimaan. 

Mitä tapahtuu syytteelle?

Poliisihallitus teki Kompensäätiö sr:n hallituksen jäsenistä tutkintapyynnön rahankeräysrikoksesta joulukuussa 2019, ja tutkinta saatiin päätöksen kesällä 2020.  Tutkinta ei ole missään vaiheessa kohdistunut itse säätiöön tai sen täysin omistamaan Compensate Operations Oy:hyn. 

Tutkinta ei koskenut kompensaatiomaksujen väärinkäyttöä vaan sitä, että onko säätiön hallitus rikkonut rahankeräyslain menettelytapasäännöksiä toimiessaan kompensaatiomaksujen osalta ilman rahankeräyslupaa. Esitutkintamateriaalissa todetaan, että tavoiteltu ja saavutettu rikoshyöty sekä aiheutettu rikosvahinko ovat kaikki 0 euroa. 

Syyttäjä päätti kesäkuussa 2021 nostaa syytteen, jossa Kompensaatio sr:n kolmea hallituksen jäsentä epäillään rahankeräysrikoksesta. Lainvoimaista päätöstä asiassa ei ole. 

Kantelu oikeuskanslerille

Säätiö teki tammikuussa 2020 kantelun oikeuskanslerille arpajaishallinnon toiminnasta. Oikeuskanslerin päätös tuli julki huhtikuussa 2021. Oikeuskansleri totesi päätöksessään, että arpajaishallinto ei ole toiminut lain mukaisesti käsitellessään Compensaten rahankeräyslupa-asiaa. Viranomainen on oikeuskanslerin mukaan rikkonut perustuslain ja hallintolain määräyksiä viivytellessään oikeudettomasti asian käsittelyssä. Oikeuskansleri totesi myös, että arpajaishallinto menetteli virheellisesti jättäessään kuulematta lukuisia asiantuntijoita ratkaistessaan kysymystä rahankeräysluvan tarpeellisuudesta.