Rahankeräyslain muutos etenee eduskuntaan

Lakihanke rahankeräyslain muutoksesta etenee eduskuntaan. Hankkeen tavoitteena on ollut arvioida päästökompensaatiotoiminnan suhdetta ja valmistella arvion perusteella tarvittavat muutosehdotukset rahankeräyslakiin, jotta vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta olisi mahdollista.

Kompensoinnin kehittymistä ovat Suomessa hankaloittaneet epäselvä rahankeräyslaki ja tulkinnat, joita tuota lakia valvova viranomainen eli arpajaishallinto on tehnyt kompensoinnin vastikkeellisuudesta. Nuo tulkinnat ovat poikenneet täysin kansainvälisistä käytännöistä ja asiantuntijoiden näkemyksistä. Olemme avanneet lakihanketta ja haasteita aiemmin täällä. 

Nyt vihdoin esitys rahankeräyslain muutoksesta on edennyt eduskunnan käsittelyyn ja epäselvyydet päästökompensaation suhteesta rahankeräyslakiin poistuvat. Tämän odotetaan tapahtuvan nopeasti, sillä muutokselle ei ole poliittista vastustusta. 

Mistä tarkalleen lakimuutoksessa on kysymys?

Suomeksi sanottuna lakimuutos koskee palvelua, jossa ostaja maksaa myyjälle siitä, että myyjä vähentää ostajan päästöjen verran hiilidioksidia tai muita kasvihuonekaasupäästöjä. Oleellista on, että päästövähennyksen tai hiilensidonnan toteuttaa jokin muu toimija kuin asiakas itse. Säännöksen tarkoittaman palvelun tuottajana voi toimia esimerkiksi yritys tai kansalaisjärjestö.

Jatkossa myyjän pitää myös pystyä todentamaan kasvihuonekaasun väitetty vähentäminen, välttäminen tai poistaminen ilmakehästä. Toisin sanoen palveluntarjoajan pitää pystyä kertomaan asiakkaalle, mihin väitetty ilmastohyöty perustuu. Lisäksi vapaaehtoisen kompensoinnin pitäisi ehdotuksen mukaan olla laskettavaa, eli palveluntarjoajan pitää pystyä arvioimaan ilmastohyöty. Meille Compensatella tämä on jo nyt itsestään selvää: Toimintamme perustuu avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja luotettavuuteen.

Compensatella on käytössä ylikompensointimalli

Compensate käyttää hankkeiden arvioinnissa yhdessä tieteellisen asiantuntijapaneelin kanssa kehitettyä arviointikriteeristöä, joka on kansainvälisiä sertifikaatteja tiukempi. Kriteeristö huomioi hankkeiden vaikutukset ilmastolle, mutta myös vaikutuksen luonnon monimuotoisuudelle, ihmisoikeuksille ja paikallisille yhteisöille. Kriteeristö on kenen tahansa luettavissa Compensaten verkkosivuilla, ja siihen voi tutustua tästä (PDF englanniksi).

Kun epäselvyys rahankeräyksen tulkinnan ympäriltä poistuu, saa Compensate nyt kotimaassa samat edellytykset, jotka sillä on ollut jo ulkomailla. Compensatella toivomme, että nyt pääsemme myös Suomessa pureutumaan paljon rahankeräyslakia kiinnostavampaan keskusteluun: Mikä on kestävää ja vaikuttavaa kompensaatiota? Compensaten palvelun kautta on päästövähennyksiä tehty kahden vuoden aikana 140 000 tonnia, eli hiiltä on sidottu suunnilleen Suomen kotimaan lentoliikenteen yhden vuoden päästöjen verran. Kotimaan lentojen päästöt ovat normaalina vuotena noin 200 000 tonnia. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10 tonnia, eli Compensaten kautta on kompensoitu 14 000 henkilön hiilijalanjälki.